Jos vanhat merkit paikkansa pitävät niin sana ruokailuvälinepussi on saattanut aiheuttaa siellä kotiruudun edessä täh-reaktion. :) Ainakin olen joutunut selittämään erään uusimman projektini funktiota muutamallekin uteliaalle... :) Eli tämä on taas noita partiojuttuja. Kangaspussukka, jossa säilytetään lautasta, haarukkaa, lusikkaa, mukia ja/tai muita ruokailuvälineitä. Itse en ollut tällaisista pussukoista itse mitenkään tietoinen, kun partioon liityin. Ja kun niitä ensimmäisen kerran näin, mietiskelin, että mihin niitä oikein sitten tarvitaan. Monillahan on kätevästi mukana kulkeva Light my fire-ruokailusetti. Noh tässä parin vuoden partiouran aikana olen sitten tullut siihen tulokseen, että kyllä se ruokailuvälinepussi vaan sittenkin on ihan oikeasti kätevä. Varsinkin viimekesän partioleirillä kaipasin itselleni ihan ikiomaa pussukkaa...

Ja täytyy tunnustaa, että kätevyyden lisäksi ne on kyllä myös muuten aika kivoja. Pusseja on hyvin erilaisia ja niiden kantajat ovat koristelleet kantovälineensä oman maun mukaan. Monilla omassa lippukunnassani kuitenkin on lapsuuden partiovuosina ommeltu vohvelikankainen pussi, johon ovat sitten senhetkisillä taidoillaan langalla pujotelleet koristeita. Jotenkin erityisesti se on mielestäni söpöä, kun jo aikuiset miehet kantavat mukanaan ala-asteaikojensa ompeluksia. :)

Niin, että pitihän meikäläisenkin sitten oma pussi tehdä. Ja mahdollisimman oman näköinen tietysti! :) Ostin hiukan "partion sinistä" puuvillakangasta ja ompelin itselleni "heltallisen" pussin. Lopputulos ei ollut ihan mieleinen. Näin jälkikäteen tekisin pussista korkeamman ja heltasta hieman isomman. Mutta koska pussi sopi tehtäväänsä sikäli hyvin, että ruokailuvälinesetti mahtui sen sisuksiin vaivattomasti niin päätin jatkaa koristeluun. Mielessäni oli alusta saakka aivan eräs tietty leimakuva... Nimittäin Doodle Factoryn Zot! :D Se on vaan niin sen näköinen miltä musta monesti leiri-/retkiaamuina tuntuu ennen aamupalaa. :) (Aikuisethan on aina reissussa niitä, jotka menevät nukkumaan viimeisenä, heräävät ensimmäisenä ja päätyvät välillä yölläkin pomppimaan jalkeilla.)

Zot ei ole mikään suurensuuri leimakuva, joten leimasin kuvan paperille, skannasin tietokoneelle, suurentelin sopivaksi ja tulostin. En tiedä saisiko leimakuvia välttämättä kauheasti skannailla tekijänoikeudellisista syistä, mutta tuumin, että koska pussi tulee henkilökohtaiseen käyttöön niin se lienee sallittua. Sitäpaitsi lopullinen jäljentäminen tapahtui tavallaa "läpi piirtämällä", kun siirsin suurennetun kuvan kankaalle kalkkeripaperin ja kuulakärkikynän avulla. Tuohon kuulakärkikynän käyttöön sain vinkin kalkkeripaperia myyneestä käsityökaupasta. Lyijykynä tylsyy piirtämisen aikana ja on kuulemma siksi epäkäytännöllinen.

Kun kuva oli kankaalla, oli luvassa kirjontamuistojen virkistämistä. Olin nimittäin viimeksi kirjonut koulun käsityötunnilla. Ja sanottakoon, että niistä on yli 10 vuotta aikaa... ;) Yllättävän hyvin ne varsipistot kuitenkin vaan sujuivat. Kuva oli kuitenkin suuritöisempi kuin kuvittelin ja kyllä sen valmiiksi saamiseen taisi mennä viikon kaikki telkkarinkatseluhetket. Mutta tällainen siitä sitten tuli:

Aion tuohon Zotin viereen vielä lisätä nimeni (omalla käsialalla) ja lippukunnan lyhenteen. Yksityisyyssyistä kuitenkin kuvasin projektin ennen niiden kirjomista. Mielessä kävi myös kankaan pesuohjeen merkkien kirjominen pussin kääntöpuolelle, mutta tuumin, että se taitaisi mennä jo elvistelyn puolelle... ;)