Aloitanpa hääaiheiset tarinat tällä herkullisellä poustauksella meidän karkkibuffetista. :) Teksti saatta olla hieman pitkästyttävää niille, jotka eivät karkkibuffaa ole suunnittelemassa, mutta ainakin itse totesin, ettei sellaisen pystyttäminen ollut ihan helppo nakki. Lisäksi olisi ehkä tarvetta "keskitetylle tietopaketille", ettei tarvitse kahlata pitkiä hääfoorumeiden keskusteluketjuja kerätäkseen tarvittavan informaation. Vaikka toisaalta tämähän on tietysti vain yksi näkemys asiasta. Keskusteluissa voi tietysti tutustua useisiin kokemuksiin kerralla.

Mutta siis asiaan. Meille oli aikalailla alusta asti selvää, että perinteisten hääkarkkien sijaan lähdetään buffet-linjalle. Molemmat kun ollaan aikamoisia herkkuhiiriä... ;) Ja kun kavereiden häissä sattui viime kesänä olemaan myöskin karkkibuffa niin saimme heiltä lainaksi tarvittavat lasiastiat. Mikä olikin hyvä. Muuten herkkukeitaan hinta olisi noussut meille ehkä liian korkeaksi. Itse metsästelin sitten karkkikuppeja ja ottimia.

Kuvissa on pari otosta myöhemmin "jämistä" kotiin kokoamastani buffasta. Varsinaisissa häissä karkkeja oli luonnollisesti "hieman enemmän". Lisäksi kuvasta puuttuu yksi karkkipurkki, koristekangas ja juhlapaikan isot hopean väriset tarjottimet, jotka olivat täynnä suukkoja.
 

 

Karkkiastiat

Karkit olivat meillä laina-astioissa, jotka olivat peräisin kirppiksiltä, Ikeasta ja Stockmannilta. Mukavia astioita karkkien esillepanoon löytyy myös esim. Pentikiltä, sisustusliikkeistä ja Anttilassakin taisin joitakin karkkiastioita nähdä. Suukot olivat esillä juhlapaikan omilla hopeatarjottimilla.

Karkkikupit

 

Kavereilta lainasimme myös idean siitä, että kuppeina käytettiin muffinssien leipomiseen tarkoitettuja pyöreitä pikku "pahvivuokia". Emme halunneet muovikuppeja vaan jotain kierrätettävää. Lasit olivat myös poissuljettuja, koska halusin, että ihmiset voivat halutessaan ottaa itselleen matkaevästä kuppeihin. Perinteisiä haitarimallisia muffinssivuokia puolestaan en kelpuuttanut, koska arvelin, että ne leviäisivät karkkien alla ja hääkarkeille tarkoitetut pussukat olivat mielestäni kohtalaisen hintavia.

Niinpä aloitin pahvikuppien etsimisen. Tavoitteena oli löytää teemaväreihin sopivia vihreitä tai valkoisia kupposia ja se ei ollutkaan sitten ihan helppo tehtävä. Confetti myi yhtä mallia kahdessa värissä, mutta kuppien tekstit eivät oikein sopineet tarkoitukseen. Ruffle-mallia ei muistaakseni silloin ollut vielä tarjolla. Ja siinä se talven kotimainen tarjonta taisi sitten ollakin. EU:n alueelta löysin Briteissä sijaitsevan Cake Decorating Companyn, jolla oli hyvä valikoima pahvikuppeja. He lupasivat toimittaa niitä myös Suomeen. Valitettavasti kävi vain niin, että kupposet, joihin ihastuin, loppuivat nenän edestä. Lopulta sitten tilasin näitä. Ja juu. Köh. Hieman suhteettoman paljon energiaa tuli ehkä kulutettua tähän yksityiskohtaan, mutta karkkibuffet oli mulle se juttu, johon panostin. Ja täytyy todeta, etteivät kupit olleet "vähän kauempaa" tilattuinakaan suhteetoman kalliita. Hintaa sadalle kupille tuli postikuluineen n. 31 e. Eli kupposet olivat noin puolet halvempia kuin eräät kotimaassa myytävät lahjapussukat. Lisäksi varsin passelin kokoisia tarkoitukseensa. Se oli hieman yllätys, että nuo tilaamani kupit olivat aika ohuita. Taisivat olla jopa A4-paperia ohuempia. Lisäksi muutama kuppi oli liimautunut toisiinsa niin, että hajosivat irrotettaessa. Mutta eipä tuo kyllä ihan kauheasti haitannut. Kippoja oli riittävästi ja ne hoisivat virkansa.

Vinkiksi muille muffinssikuppien metsästäjille kerrottakoon vielä, että hyviä hakusanoja kippojen etsimisessä olivat: muffin, baking, cup, paddy, cupcake ja Robert Gordon. Niin ja kannattaa sitten verrata niitä postituskuluja. Niiden välillä oli aika järkyttäviä eroja. Ainakin jos tekee hankintansa tuolta pallon toiselta puolelta...

Runot

Arvelin, että ainakin vanhemmat häävieraat ehkä odottavat hääkarkeilta erityisesti runoja, joten liitin värssyt ja mietelauseet myös karkkibuffettiin. Naimisiin.info -hääfoorumilta löytyi ilmaisia värssy- ja mietelausekokoelmia yhteensä neljän sivun verran. Kopioimme mieluisat itselle sopivaksi tekemäämme ruudukkoon ja lisäsimme joukkoon kirjaston kirjoista poimittuja ajatelmia sekä runoja. Värilliselle paperille tulostettujen värssyjen leikkaamista varten hommasin itselleni Fiskarsin XL-kokoisen Squeeze Punch -kuvioleikkurin. Se sopi tarkoitukseen vallan mainiosti, koska leikattava kohta oli todella helppo kohdistaa. Leikkureita saa myös pienempinä ja eri muotoisina, joten niistä löytynee sopiva moneen karkkikippoon.
 

Ottimet

Myöskään otinten löytäminen ei sujunut aivan helposti. Stockmannilta löysin jääpalapihtejä (muistaakseni alle 2 e:n kappalehintaan.), mutta jääpalakauhoja ei kotiseuduilla tuntunut olevan myynnissä. Ne olisi pitänyt tilata internetistä. Netistä löysin kuitenkin myös varsinaisia karkkikauhoja. Niitä myyvät ainakin Patra sekä Krumeluuri. Itse päädyin tuollaiseen Krumeluurin neljän muovisen kauhan settiin.

Näin jälkikäteen täytyy kyllä todeta, että monien karkkien kohdalla tuollaiset pihdit ovat ehkä sittenkin kätevämmät. Kauhat sopivat ehkä parhaiten raemaisten karkkien ottimiksi. Isommat ja "kumimaisemmat" karkit päätyvät kippoihin paremmin pihdeillä. Tosin tämäkin on ehkä vähän makuasia. Kauhat on kuitenkin monesti nätimpiä...

Karkit

Karkkien kilohinnan suhteen totesimme sen olevan usein jotankin noin 9-12 e:n välillä ja karkkien katselu aloitettiinkin hyvissä ajoin siltä varalta, että jokin sopiva tarjous osuisi kohdalle. Esimerkiksi omenavaahtokarkit ja banaanisuukot ostimme Stockmannin Hulluilta päiviltä. Lisäksi herkkukeitaaseemme päätyi vihreitä mentholkarkkeja, Fazerminttejä ja Fazerin vihreitä kuulia. Lisää valikoimaa buffettiin saa edullisesti, kun valitsee karkkeja kevyemmästä päästä. Esimerkiksi nuo vaahtokarkit ovat aika kätsyjä... ;)

Sitä määrää, mitä karkkeja vierasta kohden varaa on vähän paha arvioida. Itse ajateltiin aluksi, että karkkia olisi noin 100 g/vieras. Suukkojen suhteen laskettiin, että niitä olisi yksi jokaiselle. Ja koska nuo suukot tulivat kuvioihin niin emme sitten ostaneetkaan muuta karkkia ihan tuota 100 g:aa vierasta kohden. Hyvin karkit silti riittivät. Arviolta parisenkymmentä vierasta jätti karkit väliin. (Jäljelle jääneistä kupeista ja suukoista päätellen.) Karkkia jäi jonkin verran, muttei mitenkään ihan järkyttäviä määriä. Eli tässä kohtaa lienee oleellisinta kysyä itseltään, kuinka monta ja kuinka sokerinnälkäistä karkkihiirtä vieraiden joukosta löytyy. Itse taisimme tuntea vieraamme kohtalaisen hyvin ja arvioin asiaa eri kokoisten kaupan karkkipussien kautta.
 

     
 

Koristelu

Koristeluun käytettiin Ikean Flyn Lill -paneeliverhoa. (Hintaa oli huimat 1,95 e.) Lisäksi ostin erilaisia teemaväreihin sopivia nauhoja ja pitsejä. Etiketit muokkailin ilmaiseksi lataamastani Design House Digitalin 2011 iNSD Bloghop -kitistä. Fonttina käytin Bickham Script Pro:ta. Tuon valokuvakehyksen, johon printattiin teksti "Suut makiaks", bongasin oman kaapin kätköistä.